Näsisaari etenee suunnitellusti
Tampereen kaupungille myönnettiin tammikuussa 2020 lupa vesitäyttöön eli Näsisaaren rakentamiseen. Saari rakennetaan Näsijärveen Vaitinaron liittymän ja Pölkkylänniemen väliselle vesialueelle ja liitetään silloilla maa-alueisiin. Saaren ja rannan välissä on kanava. Tältä sivulta löydät perustiedot Näsisaaresta ja lopuksi vastauksia kaupunkilaisia askarruttaneisiin kysymyksiin.
Tampereen kaupungin tiedote rakennusurakan valmistumisesta
Siltojen rakentaminen alkaa keväällä 2023
Näsisaari mahdollistaa raitiotien rakentamisen Hiedanrannan kautta Lentävänniemeen. Siltatyöt käynnistyvät saaren itäpuolella, Pölkkylänniemessä. Näsisaareen rakennetaan kaksi siltaa raitiotietä varten sekä yksi silta autoliikenteelle. Kullekin tehdään väylät jalankululle ja pyöräilylle.
Raitiotieallianssin tiedote siltatöistä
Miksi Näsisaari?
Hiedanrannan tulevaan kaupunginosaan kuuluvan Näsisaaren ideana on luoda uutta kaupunkia lähelle keskustaa, infrastruktuurin, palveluiden ja joukkoliikenteen äärelle. Ratikalle saadaan sujuva muusta liikenteestä erillinen väylä. Saareen voidaan rakentaa asuntoja ja työpaikkoja kasvavaan kaupunkiin: lähelle keskustaa, ratikkareitin varteen, Näsijärven rantaan ja Hiedanrannan lähipalveluiden tuntumaan. Rakentamiseen on voitu käyttää louhetta läheisiltä työmailta, keskuspuhdistamolta ja Sellupuiston painopenkereeltä.
asukasta
hehtaaria
k-m2 rakentamista
Rakentamisen tilanne nyt
Järvikaupunki syntyy yhteistyössä
Saaren rakentamisesta vastaa Tampereen kaupunki ja raitiotien rakentamisesta Raitiotieallianssi. Kaupungin omistama Hiedanrannan Kehitys Oy vastaa kaupunginosan rakentumisesta. Yhtiö myös toteuttaa kadut, puistot sekä muut yleiseen käyttöön tulevat alueet ja rakenteet. Valmiina ne luovutetaan sopimuskorvauksena kaupungille.
m3 louhetta Hiedanrannan kasassa
km suojaverhoa
m valmiin saaren pituus
Millaista saarella olisi asua?
Hiedanrannan yleissuunnitelmassa Järvikaupunki tarjoaa toimivaa asumista veden äärellä. Talotyyppejä löytyy kerrostaloista rivitaloihin ja townhouseihin. Kortteleissa on avaria järvimaisemia ja suojaisia korttelipihoja. Rantareitti kiertää koko saaren ja sopii liikkumiseen ja vapaa-ajan viettoon veden äärellä. Suurimmasta osasta asuntoja on järvinäkymät.
Raitiotiekatu keskellä, taidetta esillä ja rannat kaikille avoinna
Näsisaaren kanava-aukiosta on suunniteltu asuinalueen porttia ja kohtaamispaikkaa. Se on asuinalueen läpi kulkevan raitiotien varrella keskellä saarta. Suunnitelmissa veden pintaa pääsee lähelle joka puolelta kanavan oleilupaikoilla, vaihtelevilla tasoilla ja laitureilla. Pohjoisrannalla ovat myös uimaranta ja satama. Rantapuisto jatkuu Näsijärven äärellä koko saaren pituudelta.
Ratikka tulee kulkemaan saaren keskeltä ja auton saa parkkiin pysäköintitaloihin etelän puolella. Järvikaupungin palvelut löytyvät enimmäkseen raitiotiekadun varrelta. Hiedanrannan Taideohjelmassa julkista taidetta on suunniteltu sekä itse saarelle että Ratikalla matkustavien ja aluetta järveltä käsin lähestyvien nähtäväksi. Suunnitelmassa yhteensovitetaan myös Tampereen Ratikan taideohjelman toteutukset.
Havainnenäkymä länsikanavan rannasta. Lielahden rantareitit ovat Näsisaaren yleissuunnitelmassa virkistyskäytössä. Saari yhdistyy Möljän rantaan sillalla.
”Saaret” -ehdotus vuoden 2014 Lielahden rannan kehittämisvisiossa
Näsisaari Hiedanrannan hyväksytyssä 2020 yleissuunnitelmassa
Havainnekuvat: Tampereen kaupunki
UKK
Pilaako vesistötäyttö Näsijärven veden ja pohjaveden?
Tampereen kaupunginosista Hatanpää, Ratinan ranta ja viimeksi Ranta-Tampella ovat täyttömaalle tehtyjä. Näsijärven vedenlaatu on kokonaisuudessaan hyvä ja Pyhäjärven vähintään tyydyttävä tai hyvä.
Alkuperäisistä suunnitelmista poiketen Näsisaaren ja nykyisen rantaviivan väliin jätetään 36 metriä leveä kanava, mahdollistaa veden riittävän luontaisen virtauksen kanavassa ja vedenlaadun säilymisen hyvänä. Näin myös Vaitinaron rantaviivaan ei tule muutoksia.
Vesistötäyttöä on valmisteltu asentamalla Näsijärveen suojaverho työmaa-alueen ympärille. Verhon tarkoitus on estää veden samentuminen alueen ulkopuolella ja sitä on tässä tarkoituksessa hyödynnetty myös tehdastoiminnan ajoilta veden alle jääneiden uppotukkien poistossa.
Pohjavesialueella sijaitsee Tampereen Veden Hyhkyn vedenottamo, noin 400 metriä Näsisaaren rannasta. Vesistötäyttö ei sijoitu pohjaveden muodostumisalueelle.
Vesistötäytöstä tehtiin keväällä 2020 valitus Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi sen helmikuussa 2021. Hallinto-oikeuden päätös perusteluineen löytyy alta linkistä. Se velvoittaa monenlaiseen rakentamisen valvontaan, raja-arvojen tarkkailuun ja vaikutusten arviointiin.
Vaasan hallinto-oikeuden päätös (PDF)
Vesistöseurannan tilanne täyttöurakan valmistuttua marraskuussa 2022
Näsijärven pintavedestä kanavan osuudella sekä suojaverhon läheisyydestä on otettu vesinäytteitä ja tehty happipitoisuuden ja sameuden tarkkailua viikon välein ja tarvittaessa useamminkin. Laajempien, vesistötäyttöalueen ulkopuolellekin sijoittuvien, pintavesitarkkailujen osalta on noudatettu kahden viikon välein tehtävää tarkkailuohjelmaa.
Tilanne on ollut hyvä, ja suojaverhot ovat pitäneet samentuman sisäpuolellaan. Kanavan veden happipitoisuus on ollut hyvä.
Syyskuun lopussa ja marraskuussa on tehty pohjavesitarkkailuun liittyen näytteenotto-kierrokset, joissa on otettu kaikista yhdeksästä pohjavesiputkesta vesinäytteet. Pohjaveden laadussa ei ole tarkkailuissa havaittu saaritäytöstä aiheutuneita muutoksia.
Sedimentin kertymistä tarkkaillaan Näsijärven pohjaan lasketuilla keräimillä noin kolmen kuukauden välein. Vesien ja sedimenttien tarkkailujen tulokset raportoitiin hanketta valvovalle viranomaiselle Pirkanmaan ELY-keskukselle. Tarkkailuja jatketaan tarkkailuohjelman mukaisesti.
Hiedanrannan noin miljoonan kuutiometrin louhekasa joulukuussa 2021. Suunnitelmissa sen paikalla on tuleva Hiedanrannan keskusta ratikkapysäkkeineen.
Louheenajoa huhtikuun lopulla 2022.
Mitä lisäselvityksiä Korkeimman hallinto-oikeuden päätös edellyttää?
Vesistötäytön ja rannan välisen alueen veden laadusta ja täytön toteutuksesta ja vaikutuksista tulee tehdä selvitys. Siinä on esitettävä vaikutukset rantaimeytyvään veden määrään ja laatuun sekä vaikutuksiin Epilänharju-Villilä A pohjavesimuodostuman tilaan. Mukaan on liitettävä myös sedimentin kertymisen ja kasvillisuuden seuranta sekä pohjavesitarkkailun tulokset.
Aluehallintovirasto voi niiden perusteella tarkistaa kanavan veden laatuun sekä pohjaveteen vaikuttavia lupamääräyksiä. Selvityksen tulokset tulee toimittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Myös täyttötöiden ja siltojen rakentamisen vaikutuksia pohjaveden laatuun on tarkkailtava. Aiemman tarkkailuohjelmaehdotuksen viittä havaintoputkea täydennetään neljällä uudella, jotka sijoitetaan rantaviivan ja Hyhkyn vedenottamon väliin, pohjaveden virtausreiteille. Kaikista tarkkailupisteistä otetaan pohjavesinäytteet neljästi vuodessa ja isotooppianalyysit kahdesti vuodessa. Tarkemmat tiedot näet KHO:n päätöksestä.
Suojaverhon asennusta Möljältä katsottuna, lokakuussa 2020.
Uppotukkien nostoa Vaitinaron vesialueella loppuvuodesta 2020.
UKK
Tuleeko Näsisaareen vain kalliita luksusasuntoja?
Näsisaarelle tulee monipuolisesti talotyyppejä ja hallintamuotoja, myös kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.
Olisiko Ratikka voinut kulkea yhtä hyvin rantaa pitkin?
Tulevan saaren kohdalla ranta on nyt vilkkaan ajoneuvoliikenteen käytössä. Jatkossa on mahdollista rakentaa rantareitit, joita pitkin pääsee kävellen tai pyöräillen aina Naistenlahdesta Reuharinniemeen.
Raitiotien johtaminen kapean ja osittain jyrkän Pispalan kannaksen läpi ei olisi yhtään helpompaa tai halvempaa. Lisäksi Keskuspuhdistamon louhinnasta syntyy paljon puhdasta louhetta, jonka käyttö muuhun rakentamiseen kestäisi vuosikymmen tai kaksi.
Miksei Ratikka voi kulkea vanhan rautatiesillan kautta?
Tavoitellun Nokian moottoritien ja Paasikiventien eli ns. Vaitinaron eritasoliittymän toteutuksessa ei voi käyttää vanhaa ratasiltaa. Silta on vahvarakenteinen, mutta se olisi yksiraiteisena liian kapea raitiotielle, joka vaatii kaksoisraiteen. Tiheän vuorovälin ratikkaliikenne on huomattavasti vilkkaampaa kuin junaliikenne on koskaan ollut: kumpaankin ajosuuntaan tarvitaan oma raide.
Raitiotien sijainti noin kaksi kerrosta nykyistä maanpintaa ylempänä olisi iso kustannus, etenkin jos ratikkapysäkit olisi haluttu sijoittaa maantasoon, jossa kävelijät kulkevat. Jos ratikka olisi kulkenut ylempänä, olisi nykyiseen ratapenkkaan pitänyt tehdä useampia uusia siltoja, joista ainakin kävelijät olivat päässeet turvallisesti radan yli.
Tutustu koko alueen suunnitteluun
