Tällaiset ovat Hiedanrannan ensimmäiset asuinkorttelit
Hiedanrannasta suunnitellaan länsi-Tampereen tulevaa keskusta. Ratikka liikennöi entiselle tehdasalueelle vuoden 2025 alussa, jo ennen ensimmäisiä asukkaita. Hiedanrannan ensimmäisen asuinalueen asemakaavaehdotus katu- ja puistosuunnitelmineen on hyväksytty Tampereen kaupunginvaltuustossa ja saanut lainvoiman valitusajan päätyttyä.
Asuinrakentaminen alkaa vuonna 2025 Pohjoiskortteleista, Lielahden entisen sellutehtaan pohjoispuolelta. Alueen kortteleihin tulee arviolta 1200 asukasta ja kodit ovat 300 – 500 metriä Näsijärven rannasta. Tampereen kaupungin julkistamassa asemakaavaehdotuksessa Hiedanranta näyttäytyy joukkoliikenteeseen tukeutuvana, kaupunkimaisena ja kestävänä asuinalueena.
Havainnenäkymä Kuivaamonaukion ja Tehdaskartanonkadun kulmasta kohti pohjoista.
Hiedanrannan Kehitys Oy / Arkkitehdit MY
Monipuolista asumista ja arkkitehtuuria
Pohjoiskortteleihin tulee omistus-, vuokra- ja asumisoikeusasuntoja sekä palveluasumista. Asukkaiden käytössä on monitoimitiloja, jotka mahdollistavat vaikka harrasteryhmien toiminnan, juhlien järjestämisen tai etätyöskentelyn hiljaisessa tilassa.
Rakennusten kerrosluvut vaihtelevat neljästä yhdeksään, matalimmat löytyvät enimmäkseen sisäpihojen puolelta ja korkeimmat katujen päistä. Asemakaavaehdotus ei salli kahta samanlaista vierekkäistä rakennusta. Monipuolisuutta tuovat vaihtelevat tasa- ja harjakatot sekä erilaiset julkisivujen värit, materiaalit ja sommittelu.
Pääasiallisena rakennusmateriaalina voi käyttää paikalla muurattua tiiltä, rappausta ja puuta. Elementtisaumoja ei Pohjoiskortteleissa tule näkymään. Korttelien ensimmäisiin kerroksiin ei ole tulossa umpiseinää vaan asumista, aputiloja ja erilaisia yhteistiloja. Kuivaamonaukion reunalle on varattu tilaa myös kivijalkaliikkeille.
Havainnenäkymä idästä Tehdaskartanonkadulle
Hiedanrannan Kehitys Oy / Arkkitehdit MY
Pihat rauhoitetaan liikenteeltä, pysäköinti läheiseen halliin
Pohjoiskorttelien asukkaiden lähin ratikkapysäkki on enimmillään noin 200 metriä ja lähimmillään alle sata metriä kotiovelta. Matkan Tehtaan pysäkiltä Keskustorille taittaa vuoden 2025 alusta noin vartissa. Asemakaavaratkaisussa painotetaan joukkoliikenteen lisäksi kävelyä ja pyöräilyä.
Hiedanrannan suunnittelun erityispiirteisiin kuuluu keskitetty pysäköinti. Tämä tarkoittaa, että pysäköinti tapahtuu pienen kävelymatkan päässä pysäköintitalossa. Rakennuksen pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi tulee metalli, tiili, puu tai betoni, seinustalle istutetaan köynnöksiä. Pysäköintilaitokseen tulee sähköautojen latauspisteet ja asuinalueen kehittyessä myös vuokrattavia yhteiskäyttöautoja. Lyhytaikaiselle asiointipysäköinnille on varattu tilaa katujen varsilta.
Havainnenäkymän korttelin pihalta
Hiedanrannan Kehitys Oy / Arkkitehdit MY
Umpikorttelien pihat ovat invapaikkoja lukuun ottamatta rauhoitettu liikenteeltä, mikä lisää turvallisuutta ja jättää tilaa monipuoliselle kasvillisuudelle ja vaikka isoille puille. Myös läheisillä kaduilla autoliikenne on vähäistä. Kaikki asuinalueen kadut ovat hidaskatuja, joissa kävely ja pyöräily ovat etusijalla. Autoliikenteeltä säästyvä tila on osoitettu monipuolisille pensas-, perenna- ja puuistutuksille myös katualueilla.
Liikuntapaikkoja, puistoja ja heijastumia tehdashistoriasta
Entiselle tehdasalueelle perustetaan Pohjoiskorttelien rakentamisen yhteydessä kaksi uutta puistoa. Tulevan Hiedanrannan keskuspuiston pohjoisosaan ratikkalinjan länsipuolella on suunniteltu metsikköä, niittyä sekä vaihtelevaa, pääosin kotoperäistä kasvillisuutta. Maatiilen käyttö oleskelualueilla myötäilee tehdasalueen ilmettä.
Paikallisia kasvilajeja on kartoitettu ennen rakentamisen alkua ja istutettu vuonna 2020 rikastamisniitylle tehtaan eteläpuolelle odottamaan tulevia viheralueita. Tilaa on varattu myös muun muassa kuntoiluun, parkouriin ja koripalloon sekä oleskeluun piknik-nurmella.
Puistosuunnitelman perspektiivikuva lännestä vesitornille päin.
Hiedanrannan Kehitys Oy / Loci Maisema-arkkitehdit
Puistosuunnitelman aksonometria (avaa isompana)
Hiedanrannan Kehitys Oy / Loci Maisema-arkkitehdit
Korttelien itäpuolen Viskoosipuistossa tehdasaikaiset pyöreät jätevesialtaat on säilytetty ja puhdistettu tulevaan käyttöön, puhdistamaan alueen hulevesiä luonnonmukaisesti. Pohjoiskorttelien läheisiin viheralueisiin kuuluu myös viereinen Lielahden kartanon puisto, jonka Tampereen kaupunki vuonna 2021 kunnosti 1890-luvun ilmeen mukaiseksi.
Havainnenäkymä kaakosta Viskoosipuistosta, etualalla hulevesialtaat.
Hiedanrannan Kehitys Oy / Arkkitehdit MY
Pohjoiskorttelin viereisiä vanhan sellutehtaan rakennuksia kunnostetaan yksi kerrallaan, savupiippu ja vesitorni on jo peruskorjattu. Tehtaasta suunnitellaan kulttuurin ja tapahtumien keskittymää. Tehtaan eteläpuolelle keskuspuiston viereen suunnitellaan yhtenäiskoulua ja päiväkotia. Hiedanrannan Päiväkodin ja koulun tarveselvitys on hyväksytty kaupunginhallituksessa keväällä 2023. Päiväkoti ja noin tuhannen oppilaan koulu valmistuu 2028.
Hiedanrannan alueen rakentumisesta vastaa Tampereen kaupungin kokonaan omistama Hiedanrannan Kehitys Oy. Ensimmäisten korttelien rakennuttajat valittiin tonttitarjouskilpailulla, ja toinen kilpailu järjestettiin konseptikilpailuna, jonka tavoitteena oli kannustaa rakennuttajia esittämään kestävän ja hyvän asumisen keinoja, jotka ylittävät jo lähtökohtaisesti korkealle asetetut kriteerit Hiedanrannassa rakentamiselle.
